Lehti artikkeli, tiivistelmä

Aleksi Jokinen                                                                Referaatti

Tredu Ikaalinen

14STLH30E                                                                   8.9.2014

Aivojen salainen yöelämä

Tuija Siljamäki

Ihminen käyttää elämästään reilun kolmasosan nukkumiseen. Ilman unta emme pysyisi terveinä, emmekä kykenisi oppimaan. Siksi lapsen uni tarvitsee erityistä suojelua.

Unitutkijat jakavat unen aivosähkökäyrän kuvion pohjalta viiteen vaiheeseen. Terveyden kannalta näistä tärkeimmät ovat REM-uni ja syvän unen vaihe.

Ihminen oppii ensimmäisen elinvuotensa aikana eniten koko elämässään. Vauvat nukkuvat aluksi päivät päästyten. Puolet vauvojen unesta on REM-unta. Muisti jäljet vahvistuvat unen aikana.

Lasten aivosähkötoiminta on erilaista, aivojen keskeneräisyyden vuoksi. Tärkein ero on kuitenkin REM-unen määrässä.

Aikuisilla unesta noin viidesosa on REM-unta, on sitä leikki-ikäisillä enemmän. Juonelliset unet nähdään juuri REM-unen aikana.

Uni paras lääke on –kuten sanotaan.

Sanonta pitää muuten täysin kutinsa. Syvä uni uudistaa aivojen energiavarantoja. Jos ei nuku tarpeeksi, ihmisen tasapaino aisti heikkenee ja tulee unohtelua sun muuta.

Unen puute lisää myös infektioalttiutta. Toisin sanoen, voit välttyä joltain lenssulta, jos nukut tarpeeksi. Univaje nostaa myös verenpainetta ja verensokeria, tästä voi seurata esimerkiksi metabolinen oireyhtymä.

Valvottavat ne huolet lapsiakin.

Tutkijat Niina Häkälä ja lastensuojelun professori Pirjo Pölkki ovat tutkineet perheympäristön vaikutuksia lasten uneen.

Tästä ei juuri ole Suomessa tutkimustuloksia. Vaikkakin Suomessa ja kansainvälisellä tasolla on havaittu paljon ongelmia lasten nukkumisessa. Liian lyhyet unet ovat linkitetty oppimisen, kasvun ja tunne-elämänkin tasapainon kannalta. 2-3 vuotiaan heikko unen laatu on yhteydessä myöhempiin ahdistukseen tai masennukseen ja alempaan suoritustasoon. Turvaton ilmapiiri vie lapsen yöunet takuuvarmasti. Siksi vanhempien erimielisyydetkin vaikuttavat suuresti. Myös vanhemman masennus tai stressi saa lapsen unen järkkymään.

Rauhaa iltarutiineihin.

Unen tarve ja unirytmit ovat osin geenien määräämiä – jotkut ovat luonnostaan aamuvirkkuja, toiset myöhään kukkujia ja aamu-unisia.

Jotkut lapset eivät tahdo päästä aamulla ylös ennen yhdeksää, tässä asiassa yhteiskunta voisi tulla hieman vastaan.

Unirytmin muuttamisessa jonkin verran voi auttaa aikaisin aloitetut iltarutiinit. Myös vanhemmat kaipaavat tietoa hyvistä menetelmistä.

Iltalaulut, unilelut ja ne säännölliset iltarutiinit ovat tärkeitä. Lasta tulee rohkaista myös löytämään oma rauhoittumiskeino. Lasta ei siis tarvitse joka äännähdyksestä nostaa syliin.

Myös arki vaikuttaa siihe, mitä lapsi unissaan näkee. Mediallakin on suuri rooli nykypäivänä siinä, mitä lapsen uniin päätyy.

Pahan unen jälkeen lapsi tarvitsee turvaa ja hellyyttä.

Aivolepoa.

Lasten päivää ei saisi ahtaa täyteen harrastuksia, vaan rauhoitta aikaa myös yhdessä ololle, jolloin voisi puhua mieltä painavista asioista.

 Myös illalla rutiinit ovat tärkeitä. Liian myöhään televisiota katselevat lapset myös nukkuvat huonommin. Myös muut elektroniset laitteet kuten tabletit ja älypuhelimet ovat huono unikaveri.

Jos lapsella on todellisia univaikeuksia, voi apteekista nykyisin hakea ilman reseptiä unta edistävää melatoniinia. Ensimmäiseksi vaihtoehdoksi, eikä pitkäaikaiskäyttöön sitä ei kuitenkaan suositella.

Lähde: Lapsen maailma 10/2013 s. 44