Päivä Toivolansaaren 120-vuotis päivillä

Päivä Toivolansaaren 120-vuotis päivillä

Saavuimme aamulla kello kahdeksan Toivolansaareen ja jakauduimme ryhmiin eri osastoille. Itse menin muistisairaiden osastolle ja mukanani tuli myös toinen opiskelija, sekä kolmannen vuoden opiskelija, joka myös ohjasi meitä.

Ensimmäisenä ohjelmassa on aamupala ja saankin syöttää erästä mukavaa rouvaa.

Sattumalta hän on ollut nuorempana leipuri ja kun itsekin tykkään leipoa, niin juttua tuli mukavasti.

Syöttöjen jälkeen juotiin kahvit ja syötiin itsekin vähän leipää, että jaksaa eikä pökrää. Tämän jälkeen alettiin pukea ja valmistella asiakkaita juhlakuntoon.

Muutama tunti siinä sitten menikin, kun asiakkaita autettiin laittautumaan ja autettiin vessaan sun muuta pientä. Ja totta kai kehuttiin kuinka kauniita he ovat!

Kiharrintakin metsästettiin koko talo ympäri! Mutta viimein se löytyi ja päästiin kihartamaan!

Päivän loppupuolella päästiin itsekin syömään ja sen jälkeen kotiin. Kiitokset Toivolansaarelle, että saimme tulla. Tämä oli todella opettava käynti ja arvokasta työtä kävimme tekemässä. Kiitokset täytyy myös antaa Toivolansaaren keittiölle, joka niin hyvän ruoan oli laittanut.

Hyvää maanantaita kaikille!

Ryhmä 2

RYHMÄ 2

Kerro työajan keskeisistä säädöksistä EU työaikadirektiivin mukaan. 

-         

-    -Työntekijällä on  oikeus 11h keskeytymättömään lepoaikaan 24h aikana

-         -Keskimääräinen työaika  7 päivän jaksona, ylityö  mukaan lukien, on enintään 48h

-         -Yötyön pituus on enintään keskimäärin 8h 24h aikana

-         -Yötyön tekijät saavat maksuttoman terveystarkastuksen ennen työhön ryhtymistä ja sen jälkeen saannöllisin väliajoin

-         -Yötyön tekijä, jolla todetaan yötyöhön liittyviä  terveyshaittoja, siirretään mahdollisuuksien mukaan päivätyöhön.

Miten vuorotyö vaikuttaa työntekijän terveyteen?

-        

-    -  Pitkään jatkunut vuorotyö on terveysriski

-         -  Yötyö on kaikkien tutkimusten mukaan haitallista ja se on monen sairauden ja ennenaikaisen kuoleman riskitekijä

-         -  Yleisiä haittoja ovat väsymys, nukahtamisvaikeudet, katkonainen yöuni  ja lyhyt  lyhyt vuorokautinen uni etenkin yövuorojen aikana

Miten vuorotyöhön voi parhaiten sopeutua?

-       

           -   Säännöllinen kolmivuoro työ tulisi kiertää myötäpäivään eli aamut, illat, yöt,  vapaat

-         Vuorojaksojen tulisi olla lyhyitä

-         - Varataan riittävästi aikaa nukkua vuorojen välillä ja riittävästi aikaa palautumiseen

-        -  Nukutaan enemmän vapaina ja yövuorojen jälkeen

-         - Vältetään raskaita aterioita ja nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja, koska ne väsyttävät

-        -  Huolehditaan riittävästä liikunnasta

Miten työvuorot olisi hyvä suunnitella, jotta vuorotyön haitat olisivat mahdollisimman vähäisiä?

-     

              -    Kaksi aamua, kaksi iltaa, yksi yö ja kaksi vapaata ja taas alusta

Kasvatustyyli pohdintaa

ERILAISET KASVATUSTYYLIT

Autoritäärinen:

Jos lapsi kasvaa autoritäärisessä kasvuympäristössä, lapsesta tulee usein huonolla itsetunnolla varustettu, masentunut, vähän kuin toisten kynnysmatto, joka ei osaa sanoa ei.

Jos ja kun vanhempi jotain sanoo, se on laki, eikä päätöksestä voi valittaa. Ja jos uskalsi väittää vastaan, selkään tuli. Kovassa käytössä on usein myös ”joka paikkaan sopiva” : ”Niin kauan kun asut minun kattoni alla…”.

Tässä kasvatustyylissä lapsen suhde vanhempiin ei ole hyvällä pohjalla, ja usein se johtaa siihen, että välit menevät poikki lapsen muuttaessa pois kotoa. Monesti koulussa menee huonosti, eikä se paranna asiaa yhtään. Vanhemmat vaativat lapsilta aivan liikaa, mutta samalla lyttäävät heitä koko ajan alemmas ja alemmas. Lapset itse vieraantuvat vanhemmistaan jatkuvan alistamisen ja henkisen väkivallan seurauksena.

Tavoitteena on kasvattaa kuuliaisia ja tottelevaisia lapsia, jotka eivät väitä vastaan ja tekevät työtä käskettyä. Kasvatustyyli onkin aikoinaan tähdännyt siihen, että näistä lapsista tulisi erinomaisia työntekijöitä, jotka ovat pomolle kuuliaisia.

Lapsilähtöinen:

Tässä tyylissä kasvatus on lapsilähtöistä, mutta ei lapsijohtoista, eli lapsi ei johda koko pakettia, vaan aikuinen on vastuussa lapsesta. Vapauksia, ja vastuuta annetaan kypsymisen ja iän mukaan.

Aikuinen asettaa lapselle rajat, mutta niistä keskustellaan lapsen kanssa. Myös vanhempi myöntää virheet ja pyytää anteeksi.

Lapsen suhde vanhempaan muodostuu lämpimäksi ja lapsi voi luottaa että vanhemmalta saa tukea ja turvaa ja hän voi ongelmatilanteissa kääntyä heidän puoleensa. Lapsen vanhemmat ovat aidosti kiinnostuneita lapsensa tekemisistä ja antavat lohtua kun sille on tarvetta.

Etuina on, että lapsesta kasvaa tasapainoinen, hyvällä itsetunnolla varustettu ja tunteensa näyttävä nuori ja myöhemmin tietysti aikuinen. Välit vanhempiin säilyvät, vaikka kotoa muutettaisiin ja heidän puoleensa voi aina kääntyä.

Laiminlyövä:

Vanhempi ei ole henkisesti läsnä lapsen elämässä, tämä voi tuntua lapsesta vähintäänkin pelottavalta. Vanhempi on usein myös epäjohdon mukainen ja kylmä.

Vanhemmalla saattaa olla esim. alkoholiongelma, tai taloudellisia vaikeuksia, tai ihan vain parisuhdeongelmia. Nämä vievät vanhemman energian niin, että lapsi jää heitteille.

Kun lapsella on tällaiset vanhemmat, niin sanoohan se järkikin, että eihän siitä mitään hyvää tule.

Lapsi saattaa etsiä turvaa ja lohdutusta pahimmassa tapauksessa alkoholista, jengeistä, tai huumeista. Kun vanhempi ei ole läsnä lapsensa elämässä, ei voi olettaa, että vanhemman ja lapsen välille syntyisi juuri minkään laista suhdetta. Hyvässä tapauksessa lapsi löytää kodin ulkopuolelta jonkun aikuisen, joka toimii edes hieman vanhempana lapselle ja kuuntelee tätä.

Hemmotteleva, lapsijohtoinen:

Lapsi höykyyttää vanhempiaan ja oppii siihen, että saa aina kaiken periksi ja voi tehdä ihan mitä vaan, koska vanhempia ei haittaa.

Mutta tämä ei ole lapselle hyväksi. Lapsi ei jaksa itse käsitellä niin suuria asioita, kuten: koska menen nukkuman? onko käytökseni soveliasta? voiko näin tehdä?

Lapsi jää yksin asioiden kanssa, koska tuntee, että vanhempi ei välitä.

Lapsi vaistoaa aikuisen tunteet, vaikka niitä kuinka peittelisi, joten tässä suhteessa tämä kasvatustyyli ei ole hyvä.

Itse olen sitä mieltä, että lapsilähtöinen kasvatustyyli olisi paras, mutta, joissakin asioissa voi olla autoritäärisen ehdoton. Koska ei sitä aina voi jaksaa keskustella rakentavasti, koska täytyyhän lapsen oppia, että joskus täytyy ja saakin räjähtää. Lapsella tulee olla rajat, mutta niistä tulee keskustella. Rakkautta ja hellyyttä pitää myös osoittaa, jotta lapsi oppii myös itse tähän ja tuntee olonsa turvalliseksi.

Curling vanhemmuudesta:
Curling-vanhemmuudessa on kyse siitä, että lapsen tieltä halutaan raivata kaikki pettymykset.

Tästä tulee käsitteen nimikin: Elämä on kuin sileää curling-rataa.

Näistä lapsista kasvaa röyhkeitä, nokka edellä meneviä, jotka eivät siedä pettymyksiä, vaan vetävät niin sanotusti itku-potku-raivarit, jos asiat eivät mene heidän suunnitelmansa mukaan.

Tämä ilmiö on nykyään turhankin yleistä.

Omakohtaista:

Omassa kasvatuksessa on saanut aina näyttää tunteensa ja itkeä, jos on itkettänyt ja nauraa, jos on naurattanut. Omasta kasvatuksesta löydän paljon piirteitä lapsilähtöisestä kasvatuksesta, mutta myös autoritäärisestä. Joissain asioissa ollaan oltu ehdottomia, varsinkin isän puolelta.

Ja aina saa tulla syliin tai halata jos tulee ”halipula”.

LAPSEN HUOLTO JA TAPAAMISOIKEUS:

Miten näkyy suomalaisen perheen arjessa? – Ajatellaan, että perhe on eronnut, mikä on sinänsä aivan tavallista nyky-yhteiskunnassa. Perheen lapset asuvat viikot äidillään ja tapaavat silloin tällöin isäänsä, mutta eivät turhan usein. Laki määrää että lasten tulisi saada tasapainoinen kasvatus ja siihen kuuluu, (jos mahdollista) molemmat vanhemmat, joten lapsien tuli saada tavata isäänsä useammin, mielellään vanhemmat voisivat asua samassa kaupungissa ja lapset voisivat näin asua vaikka vuoroviikoin molemmilla vanhemmillaan. Kaikki asiat eivät aina mene, niin kuin pitäisi, mutta aina asioille ei voi mitään.

Kasvatustietoisuus:

Käsite ei kyllä ollut tuttu ennestään, mutta kotona meidät otetaan huomioon yksilöinä, ja ymmärretään, että kaikilla on omat kiinnostuksen kohteensa.

Olen aina ollut sitä mieltä, että ei pidä yleistää ja se pätee myös tähän.
Ei voi olettaa että kaikki eskari-ikäiset oppisivat heti lukemaan, vaan kaikki kehittyvät omaa tahtia, yksilöinä.

Hyvä auktoriteetti:

Koostuu: Perusteluista mielipiteistä. Ottaa toiset huomioon päätöksen teossa, eikä jyrää muita mielipiteillään, vaan kuuntelee. Ratkoo ongelmat ja riidat rakentavasti, ei huuda, vaan keskustelee.

Ottaa asiat huumorilla, mutta on tarvittaessa vakava. Ei nipota asioista ja huomauttele turhista.

Lämmin sydämellinen ja reipas.

Päivä lähihoitajana

PÄIVÄ LÄHIHOITAJANA

Olimme kahden kaverin kanssa vierailemassa parkanolaisessa palvelutalossa.

Halusin vierailla kyseisessä paikassa, koska olen ollut siellä töissä ja paikasta oli hyvät muistot, ja halusimme nähdä vanhusten toimintaa.

Kun menimme tekemään haastattelua, niin vanhuksille alkoi juurikin samaan aikaan päivätoiminta, jonka osana oli kaikkien halukkaiden yhteinen pelihetki pihalla.

Paikan arkeen kuuluu tietysti vanhusten ja muiden asiakkaiden tarpeiden täyttämistä,

esimerkiksi vessakäyntien avustamista, syöttämistä, kuten myös edellä mainittujen toimintahetkien järjestämistä. Ja tietysti heille jutellaan ja autetaan tarpeen vaatiessa.

 Paikka tuntui kodilta, eikä ollut sinänsä laitoksen omainen. Ihmiset otetaan ihmisinä ja lämminhenkisyys on vahvasti läsnä. Lisäksi pelihetkessä kaikkia kannustettiin ja iloittiin yhdessä.

Työssä tarvitaan tietysti esimerkiksi lähihoitajan tutkinto ja paljon sosiaalisia taitoja ja empaattisuutta.

Vanhustyö tuntui kiinnostavalta, ja oma kokemuskin on hyvä, niin tietää, mitä kyseinen ammatin osa-alue pitää sisällään.

Lehti artikkeli, tiivistelmä

Aleksi Jokinen                                                                Referaatti

Tredu Ikaalinen

14STLH30E                                                                   8.9.2014

Aivojen salainen yöelämä

Tuija Siljamäki

Ihminen käyttää elämästään reilun kolmasosan nukkumiseen. Ilman unta emme pysyisi terveinä, emmekä kykenisi oppimaan. Siksi lapsen uni tarvitsee erityistä suojelua.

Unitutkijat jakavat unen aivosähkökäyrän kuvion pohjalta viiteen vaiheeseen. Terveyden kannalta näistä tärkeimmät ovat REM-uni ja syvän unen vaihe.

Ihminen oppii ensimmäisen elinvuotensa aikana eniten koko elämässään. Vauvat nukkuvat aluksi päivät päästyten. Puolet vauvojen unesta on REM-unta. Muisti jäljet vahvistuvat unen aikana.

Lasten aivosähkötoiminta on erilaista, aivojen keskeneräisyyden vuoksi. Tärkein ero on kuitenkin REM-unen määrässä.

Aikuisilla unesta noin viidesosa on REM-unta, on sitä leikki-ikäisillä enemmän. Juonelliset unet nähdään juuri REM-unen aikana.

Uni paras lääke on –kuten sanotaan.

Sanonta pitää muuten täysin kutinsa. Syvä uni uudistaa aivojen energiavarantoja. Jos ei nuku tarpeeksi, ihmisen tasapaino aisti heikkenee ja tulee unohtelua sun muuta.

Unen puute lisää myös infektioalttiutta. Toisin sanoen, voit välttyä joltain lenssulta, jos nukut tarpeeksi. Univaje nostaa myös verenpainetta ja verensokeria, tästä voi seurata esimerkiksi metabolinen oireyhtymä.

Valvottavat ne huolet lapsiakin.

Tutkijat Niina Häkälä ja lastensuojelun professori Pirjo Pölkki ovat tutkineet perheympäristön vaikutuksia lasten uneen.

Tästä ei juuri ole Suomessa tutkimustuloksia. Vaikkakin Suomessa ja kansainvälisellä tasolla on havaittu paljon ongelmia lasten nukkumisessa. Liian lyhyet unet ovat linkitetty oppimisen, kasvun ja tunne-elämänkin tasapainon kannalta. 2-3 vuotiaan heikko unen laatu on yhteydessä myöhempiin ahdistukseen tai masennukseen ja alempaan suoritustasoon. Turvaton ilmapiiri vie lapsen yöunet takuuvarmasti. Siksi vanhempien erimielisyydetkin vaikuttavat suuresti. Myös vanhemman masennus tai stressi saa lapsen unen järkkymään.

Rauhaa iltarutiineihin.

Unen tarve ja unirytmit ovat osin geenien määräämiä – jotkut ovat luonnostaan aamuvirkkuja, toiset myöhään kukkujia ja aamu-unisia.

Jotkut lapset eivät tahdo päästä aamulla ylös ennen yhdeksää, tässä asiassa yhteiskunta voisi tulla hieman vastaan.

Unirytmin muuttamisessa jonkin verran voi auttaa aikaisin aloitetut iltarutiinit. Myös vanhemmat kaipaavat tietoa hyvistä menetelmistä.

Iltalaulut, unilelut ja ne säännölliset iltarutiinit ovat tärkeitä. Lasta tulee rohkaista myös löytämään oma rauhoittumiskeino. Lasta ei siis tarvitse joka äännähdyksestä nostaa syliin.

Myös arki vaikuttaa siihe, mitä lapsi unissaan näkee. Mediallakin on suuri rooli nykypäivänä siinä, mitä lapsen uniin päätyy.

Pahan unen jälkeen lapsi tarvitsee turvaa ja hellyyttä.

Aivolepoa.

Lasten päivää ei saisi ahtaa täyteen harrastuksia, vaan rauhoitta aikaa myös yhdessä ololle, jolloin voisi puhua mieltä painavista asioista.

 Myös illalla rutiinit ovat tärkeitä. Liian myöhään televisiota katselevat lapset myös nukkuvat huonommin. Myös muut elektroniset laitteet kuten tabletit ja älypuhelimet ovat huono unikaveri.

Jos lapsella on todellisia univaikeuksia, voi apteekista nykyisin hakea ilman reseptiä unta edistävää melatoniinia. Ensimmäiseksi vaihtoehdoksi, eikä pitkäaikaiskäyttöön sitä ei kuitenkaan suositella.

Lähde: Lapsen maailma 10/2013 s. 44

Lehti artikkeli, tiivistelmä

Aleksi Jokinen                                                                Referaatti

Tredu Ikaalinen

14STLH30E                                                                   8.9.2014

Lääkelistat ajan tasalle

teksti Mirja Karlsson

”Vaaratilanteet liittyvät terveyden huollossa usein siihen, ettei tiedetä, mitä kaikkia lääkkeitä potilas käyttää. Ongelmaa suitsitaan nyt uudella toimintamallilla.”

Potilaan tullessa hoitoon hänen lääkityslistansa tulisi käydä heti läpi, tästä harpataan kuitenkin yli projektin aikaa vievyyden vuoksi.

 Suomi on mukana viime elokuussa alkaneessa Lääkityksen hallinta –projektissa. Tarkoituksena on varmista ajantasaisen tiedon kulku hoitojakson aikana. Hallittuun lääkehoitoon kuuluu kolme vaihetta: tulovaiheen lääkityksen selvitys, näiden tietojen dokumentointi sekä uusin voimassaoleva lääkitystieto potilaan mukaan.

Suomessa uutta on farmaseutin mukaan tuleminen kolmanneksi osapuoleksi tarkistamaan lääkitystä. Kolmannen osapuolen mukaan tuleminen vaatii totuttelua kaikilta osapuolilta. Kaikkien roolit on tehtävä selväksi, meillä kun on totuttu lääkäri-hoitaja –malliin. Lääkärin ja hoitajan aikaa säästyy varmasti, kun farmaseutti katsoo läpi lääkitykset.

Carita Linden-Lahti, Lahden kaupungin sairaala-apteekista epäilee, että potilaat saattavat syödä lääkkeitä, jotka olisi pitänyt lopettaa aiemmin.

Hoitopaikat eivät aina muista kysyä itsehoito lääkkeistä, jotka voivat olla ongelman takana.

Hän arvioi myös, että lääkelistojen selvittely on sellaista salapoliisitouhua, että siihen ei kenenkään aika yksikertaisesti riitä. Osastoa kohti kun on vain ½ farmaseuttia.

Potilaan vastuu.

Potilas on myös itse vastuussa lääkityksestään, aivan kuten esimerkiksi pankkiasioistaan.  Parasta olisi, jos potilaalla olisi ajan tasalla oleva lääkekortti mukanaan.

Artikkeli on suunnattu niille, jotka ovat kiinnostuneita sosiaali- ja terveysalaa koskevista poliittisista kysymyksistä ja asioista. Mutta myös terveyden huollon ammattilasille, jotta he saavat tietoonsa järjestelmän epäkohdat.

Lähde:  TESSO Sosiaali- ja terveyspoliittinen aikakauslehti nro 5 2014 6. vuosikerta s. 30